Mikäli osapuolten erimielisyyttä ei saada soviteltua tai ratkaistua neuvotteluin, on yleensä edessä oikeusprosessi yleisessä tuomioistuimessa. Suomessa yksityisten välisiä erimielisyyksiä ratkovat ensimmäisenä asteena käräjäoikeudet. Käräjäoikeuden ratkaisuun tyytymätön voi hakea toimivaltaiselta hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa, ja mikäli hovioikeus tämän myöntää, jatkuu asian käsittely hovioikeuden istunnossa. Korkeinta tuomiovaltaa Suomessa käyttää korkein oikeus, jonne asian voi saada käsiteltäväksi ainoastaan erikseen myönnettävällä valitusluvalla. Valitusluvat ovat varsin harvassa ja edellyttävät, että asialla on laajempaa merkitystä lainkäytölle tai -tulkinnalle. Tavanomaisia riita-asioita korkein oikeus käsittelee siksi vain äärimmäisen harvoin. Tässä artikkelissa keskityn siksi kuvaamaan lyhyesti käräjä- ja hovioikeusprosessia realistisesti omiin kokemuksiini pohjaten.
Asia tulee vireille, eli otetaan käsiteltäväksi kantajan, eli haasteen tehneen osapuolen käräjäoikeudelle toimittamalla haastehakemuksella. Käräjäoikeus tarkistaa viran puolesta, että hakemus täyttää lain asettamat minimiedellytykset vastaajan, eli kantajan vastapuolen, haastamiseksi ja sikäli kun näin on, toimittaa haasteen siinä nimetylle vastaajalle postitse tai haastemiehen välityksellä. Mikäli käräjäoikeus katsoisi, että haaste on puutteellinen tai riittämätön, voi kantaja täydentää haastettaan ennen sen toimittamista vastaajalle. Jos kantaja ei täydennä haastettaan pyydetyllä tavalla annetussa ajassa, asian käsittely päättyy ja kanne jätetään tutkimatta.
Haasteen vastaanotettuaan vastaajalla on 14–30 päivää aikaa antaa vastaus, eli ilmoittaa myöntääkö vai vastustaako hän kantajan vaatimuksia, ja mikäli vastustaa, ilmoittaa ne perusteet ja seikat, joihin vastustaminen perustuu. Samassa yhteydessä vastaaja voi myös esittää ne todisteet, joihin hän aikoo asiassa tukeutua. Vastaajan toimitettua vastauksensa tuomioistuimelle, asian käsittely jatkuu kirjallisessa valmistelussa, jonka tarkoituksena on saattaa asia pääkäsittelykypsäksi, eli niin selväksi että se voidaan käsitellä yhtäjaksoisesti pääkäsittelyssä. Mikäli asian laatu ja laajuus vaativat tarkempaa selvittämistä, voi käräjäoikeus järjestää asiassa suullisen valmisteluistunnon. Tuomioistuinten ruuhkautumisen takia vastaajan vastauksen antamisen ja suullisen valmisteluistunnon järjestämisen välillä voi kestää useita kuukausia tai jopa vuosi, jolloin asian käsittely ei käytännössä etene lainkaan.
Valmistelun aikana käräjäoikeus laatii riita-asiasta yhteenvedon, johon kirjataan molempien osapuolten vaatimukset, vastaukset ja kannanotot sekä todistelu teemoineen. Käräjäoikeuden laatima yhteenveto muodostaa oikeudenkäynnin rungon, joka tiivistää sen, mistä tässä yksittäisessä asiassa on oikeudellisesti kyse. Suullisessa valmistelussa tätä yhteenvetoa käydään läpi ja osapuolet voivat tällöin esittää huomionsa ja täydennykset yhteenvetoon. Kun osapuolet ovat valmistelun päätteeksi hyväksyneet yhteenvedon sisällön, käräjäoikeus päättää valmistelun ja siirtää asian pääkäsittelyyn. Pääkäsittely voidaan pitää joko välittömästi ns. jatketun suullisen valmistelun jälkeen tai erikseen sovittuna ajankohtana noin 1–3 kuukauden kuluessa suullisesta valmisteluistunnosta. Pääkäsittely pyritään viemään loppuun yhden päivän aikana, mutta sitä voidaan tarvittaessa jatkaa seuraavana päivänä tai päivinä, mikäli asia on poikkeuksellisen laaja.
Pääkäsittelyssä molemmat osapuolet esittävät vuorotellen vaatimuksensa ja perustelunsa, minkä jälkeen käydään ensin läpi asianosaisten nimeämä kirjallinen todistelu. Kirjallisen todistelun jälkeen kuullaan henkilötodistelu, jolloin myös asianosaiset pääsevät kertomaan todistelutarkoituksessa tapahtumienkulusta ennen mahdollisia ulkopuolisia todistajia. Todistajien kuulemisen jälkeen osapuolet eli yleensä heidän avustajansa esittää suullisesti loppulausunnon, missä kumpikin pyrkii tiivistämään asian vielä kerran yhteen ja kertomaan tuomioistuimelle, miksi asia tulisi ratkaista juuri hänen esittämiensä perusteiden mukaisesti päämiehen hyväksi. Samalla avustajat esittävät laskunsa tuomioistuimen ja vastapuolen tutustuttavaksi ja jättävät asian ratkaisun tuomarin harkittavaksi.
Laajoissa riita-asioissa tuomiota ei julisteta saman tien istunnon päätteeksi, vaan se annetaan nk. kansliatuomiona yleensä 2–4 viikon kuluessa pääkäsittelystä. Tuomion saatuaan siihen tyytymättömällä on 7 päivää aikaa ilmoittaa tyytymättömyytensä, eli aikeensa valittaa tuomiosta hovioikeuteen, ja 30 päivää laatia sekä toimittaa hovioikeudelle osoitettu valitus jatkokäsittelylupahakemuksen kera käräjäoikeudelle. Myös valittajan vastapuoli, joka ei ole lähtenyt hakemaan käräjäoikeuden ratkaisuun muutosta valittamalla, voi laatia vastavalituksen saadakseen asiansa hovioikeuden arvioitavaksi. Tällöin käräjäoikeus on yleensä hylännyt osan vastavalittajan vaatimuksista, mutta tämä hävitty osuus on ollut siinä määrin vähäinen, ettei asianosainen ole katsonut valittamista tarpeelliseksi.
Hovioikeus ratkaisee ensin jatkokäsittelylupahakemusasian, eli sen, ottaako se valitusta käsiteltäväkseen. Tämä ensimmäinen käsittely on kokonaan kirjallista ja kestää yleensä muutaman kuukauden. Mikäli hovioikeus katsoo, ettei käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ole aihetta, se jättää jatkokäsittelyluvan myöntämättä, jolloin asian käsittely lähtökohtaisesti päättyy. Jos hovioikeus myöntää luvan ja ottaa asian käsiteltäväkseen, se pyytää valittajan vastapuolta lausumaan valituksesta (ja valittajaa mahdollisesta vastavalituksesta) kirjallisesti. Osapuolten annettua lausumat, jää asia odottamaan hovioikeuden pääkäsittelyä, mikäli suullisen käsittelyn katsotaan olevan tarpeen asian selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Usein pääkäsittely saadaan järjestettyä aikaisintaan puolen vuoden kuluttua lausumista, mutta käytännössä osapuolten tulee varautua noin vuoden odotukseen.
Prosessin kokonaiskesto käräjä- ja hovioikeusvaihe yhteen laskettuna on siis herkästi vähintään kaksi ja mahdollisesti jopa neljä vuotta ennen kuin asiaan on saatu lainvoimainen ratkaisu.
